Keskiviikko 16.10.2024
Yhteenveto:
Trekkaus Tilicho Base Camp – Tilicho lake – Tilicho Base Camp – Shree Karkha
Aloitus: 04:30, 4200m
Tilicho lake: 08:15, 4900m
Päätös: 14:25, 4070m
Sää: Aamuyöstä pakkasta, päivällä aurinkoista, kuoritakki, pitkät housut, pitkähihainen Brynje-aluskerrastopaita, pipo, hanskat
Juoma: 4 L
Kulut: 1300 (Thai Red Bull, vesi, Pringles)
Tänään oli yksi reissun pisimmistä päivistä. Herätys Tilicho-järvelle lähtöä varten oli 03:30, aamiainen 04:00 ja lähtö 04:30. Valtaosa majapaikan asiakkaista oli liikkeellä karkeasti ottaen samankaltaisella aikataululla, vaikkakin vain harvat söivät aamiaista meidän lisäksi. Melkein kaikki majapaikan asukkaista olivat paikallisia, ja osa heistä oli hämmentävän ohkaisilla varusteilla liikkeellä. Monilla ei ollut reppua ollenkaan ja käsissä oli vain litran vesipullo tai jonkunlainen juomapullo.
Ulkona oli selvästi pakkasta, koska esim. sisäpihan pöydän pinta oli jäässä. Lähdimme liikkeelle melko kevyillä repuilla pimeässä otsalamppujen valossa. Reitti alkoi nousemaan heti Shree Karkhan kylästä. Moni paikallinen oli lähtenyt jonkin verran ennen meitä, ja rinteessä näkyi pitkä valojuova. Moni lähti toki myös meidän jälkeenkin, joten puolen tunnin päästä rinteessä oli varmaan kilometrin pituinen valojuova. Liikkeellelähtijöitä oli todella paljon. Yllättäen aloimme nopeasti ohittamaan paikallisia, joita seisoskeli tai istuskeli polun varressa.
Vartin yli viisi aurinko alkoi kajastamaan vuorien takaa ja puoli tuntia myöhemmin horisontti valaisi jo sen verran, että pystyimme sammuttamaan otsalamput. Matka jatkui jatkuvaan ylämäkeen. Onneksi välissä ei ollut alamäkiä, joka olisi lisännyt jo ennestään korkeata 700 korkeusmetrin lukemaa. Heikki meni selkeästi nopeammin, mutta mäen lakea lähestyttäessä aloin jäämään Pudestakin reilusti. Hieman ennen seitsemää meikäläiseltä alkoi loppua puhti kokonaan ja jäin istumaan polun varrelle eikä huohotus tasaantunut ollenkaan. Istuin siinä vähintään vartin oppaamme Amritin kanssa. Harkitsin jo kääntymistä, koska olimmehan pitkän mäen varrella ja olisin pystynyt hyvinkin nopeasti laskeutumaan useamman sata metriä. Amrit kuitenkin sanoi, ettei ylämäkeä olisi enää juurikaan jäljellä ja lähdin taapertamaan eteenpäin. Ylämäkeä ei todellakaan ollut kovin paljoa jäljellä, mutta hieman aaltoilevaa tasankoa oli varmaan kilometrin verran. Etenemisvauhti oli etanan luokkaa, mutta toisaalta ohi meni useita poneja, joiden kyydissä oli porukkaa joilta edes etanan vauhti ei onnistunut. Olin perillä noin vartin yli kahdeksan, puoli tuntia Heikkiä ja Pudea myöhemmin. Olin järvellä puolisen tuntia, ja vietimme aikaa ottamalla maisema- ja yhteiskuvia.
Paluu Tilicho base campiin sujuikin sitten eri sävelellä kuin järvelle meno. Alamäkeen oli tietenkin helpompi kulkea ja fysiikka alkoi toimimaan paremmin korkeusmetrien karistessa pikavauhtia. Olimme takaisin majapaikalla 10:40 lounasta varten.
Tilicho-järvellä käynti ei kuitenkaan ollut päivän ainut etappi, vaan lounaan jälkeen lähdimme puoliltapäivin takaisin Shree Karkhaa kohti. Olimme tämän osuuden tulleet jo toiseen suuntaan, joten tiesimme kuinka ärsyttävä osuus oli kyseessä. Lähtö- ja päätepisteen välissä ei ole juurikaan korkeuseroa ja Shree Karkhaan päin mennessä päätepiste on jopa hieman alempana. Reitin profiili on kuitenkin kuin väärinpäin oleva v-kirjain, ja reitillä saa puskea pitkän matkaa ylämäkeen kumpaankin suuntaan mennessä.
Torstai 17.10.2024
Yhteenveto:
Trekkaus Shree Karkha – Yak Karkha
Aloitus: 08:10, 4070m
Päätös: 13:00, 4050m
Sää: Pääosin aurinkoista, tuulista loppua kohden, pitkät housut ja pitkähihainen paita
Juoma: 1,3 L
Kulut: 370 (kokis välipysähdyksellä), 500 (Thai Red Bull, Oreo)
Shree Karkhan ja Yak Karkhan välillä ei ole käytännössä yhtään korkeuseroa. Se oli tietty tärkeätä akklimatisoitumisen suhteen, ja toivoimme että päivän reitti olisi ollut kohtalaisen helppo ja nopea raskaan edellisen päivän jälkeen. Sen suhteen olimme valitettavasti erittäinkin väärässä. Tämän päivän reitti erosi aiemmista ollen pääosin pensasmaaston läpi kulkeva polku. Reitti oli itsessään mukava, mutta alkoi nousta melkein heti Shree Karhkan jälkeen. Jonkun ajan päästä saavutimme vanhan Khangsarin kylän rauniot. Asutusta siellä ei ole ollut aikoihin, mutta raunioiden vieressä oli erittäin laaja aidattu alue. Se oli kuulemma talviaitaus erilaisille eläimille. Matka jatkui edelleen ylämäkeen, kunnes saavutimme vuoren kärkipisteen, josta näki laakson pohjalla sijaitsevan Manangin. Tältä näköalapisteeltä laskeuduimme toisella puolella olevaan jokilaaksoon ja pysähdyimme majatalossa tauolle. Koska olimme laskeutuneet jokilaaksoon, tauon jälkeen piti vielä nousta jonkin verran, että pääsimme Yak Karkhaan vievälle polulle. Saavuimme Yak Kharkhaan yhden aikoihin, joten tilasimme välittömästi lounasta.
